Tekstit

Perusterveydenhuollossa kamppailu, sammutetaanko toivo paremmasta?

Perusterveydenhuolto. Yksi niistä asioista, joita sote-uudistuksessa oli tavoitteena vahvistaa. Monissa paikoissa perusterveydenhuollossa aloitettiin uusi vuosi uudella potilastietojärjestelmällä. Huomattiin, että mm. päivittäinen reseptinuusinta oli hitaampaa. Myös uusintojen tilastointi vei enemmän aikaa kuin yleensä. Onneksi sitä ei tarvinnut tehdä kuin vain monimutkaisempien reseptien kohdalla. Kuopiossa oli ennen vuodenvaihdetta perustasolla töissä erikoislääkäreitä, joiden tehtävänä oli hoitaa tiettyjä erikoissairaanhoidon tehtäviä ja olla matalan kynnyksen konsultteja perus- ja erikoistason rajapinnassa. Hyvinvointialueen aloittamisen myötä nämä erikoislääkärit luonnollisesti siirtyivät erikoissairaanhoidon palvelualueelle. Nyt kuitenkin ilmenee, että näiden erikoislääkäreiden tehtäviä siirretään Kuopiossa perusterveydenhuollon hoidettavaksi. Tämä tarkoittaa lisätyötä ja uutta opiskeltavaa sekä lääkäreille että hoitajille. Toisin sanoen jälleen perusterveydenhuollon työt lisäänt

Nykymaailman paineet

Elämme maailmassa, jonka vaatimukset kovenevat jatkuvasti. Nämä muutokset koskettavat erityisesti nuoria. Aiemmin arkielämän kilpailuasetelma syntyi vasta töitä hakiessa eli opiskeluiden jälkeen. Nykyään ei riitä, että valmistut hyvin arvosanoin ammattiisi: pelkästään suosittuun opiskelupaikkaan pääseminen vaatii paljon työtä. Tämä näkyy nykyään jo yläasteella: päästäkseen haluttuun koulutukseen, pitää olla hyvät paperit lukiosta. Päästäkseen hyvään lukioon, pitää yläasteen päättötodistuksen keskiarvo olla hyvä. Tämä taas vaatii koulunkäyntiin panostamista jo mahdollisesti ala-asteelta saakka. Opiskelut ja työelämä eivät ole ainoa kilpailuasennetta luova asia: etenkin monet urheiluharrastukset alkavat jo nuorella iällä tavoitteellisiksi. Treeneissä pitäisi käydä monta kertaa viikossa, jotta pystyy olemaan mukana. Aiemmin säännöllisiä harjoituksia oli vähemmän ja omatoimisella harjoittelulla enemmän merkitystä. Tärkeää olisikin, että kannustaminen kehittymään olisi positiivista ja its

Eduskuntavaalien 2023 vaaliteemani

Kuva
Perusasioihin panostus, byrokratiasta säästäen Kansalaisten arjen kannalta tärkeimmät asiat ovat terveys, turvallisuus, ruoka ja lämpö. Poliisien resurssointi ja huoltovarmuus tulisi turvata. Oikeuslaitoksen jonot ovat pitkät aiheuttaen sekä taloudellista että terveydellistä kuormaa kansalaisille. Suomalaiset ruoantuottajat joutuvat luopumaan työstään kannattamattomana. Tätä tai muitakaan kansalaisia ei helpota polttoaineiden ja sähkön hinnannousut. Kylmä ja nälkä hiipivät koteihin ennen ilmastonmuutosta. Säästökohteina näen monimutkaisen ja sirpaloituneen sosiaaliturvamme, joka tulisi korvata Kristillisdemokraattien kannustavan perusturvan mallilla kohdistaen tuen paremmin tukea tarvitseville. Myös muualta turhaa byrokratiaa pitää keventää. Tällaista ovat mm. terveydenhuollon ja KELAn vuoropuhelu molempia aikaa vievin lausunnoin ja moniportaiset luvanhankintaprosessit. Suunnittelu ja päätöksenteko pitää saada sujuvaksi. Myös päihteiden ja terveydelle haitallisten aineiden verotust

Ajankohtaista: poliittinen tilannekatsaus 7.11.2022

Mihin politikkoja tarvitaan? Jos päätökset perustuisivat virkamiesten näkemyksiin, valta keskittyisi hyvin pienelle ryhmälle ihmisiä. Jotta koko kansan mielipide saataisiin esille, he valitsevat ehdokkaista itselleen sopivimman ehdokkaan edustamaan näkemyksiään. Näin suorilla kansanvaaleilla valitut edustajat, politikot, edustavat siis äänestäjiänsä. Heidän tulisi siis päätöksissään ajatella äänestäjien eli kansalaisten parasta ja tehdä päätökset vastuullisesti. Viime vuosina valtiomme on velkaantunut merkittävästi. Valtion koko vuosibudjetti on noin 80 miljardia euroa. Valtionvelkaa Suomella oli syyskuun 2022 lopussa 136 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa 24 449 euroa asukasta kohden. Velkaa on käytetty maksamaan erääntyviä velkoja sekä kattamaan alijäämäistä budjettia. Korona lisäsi velanottoa, mutta valtion velkaa oli kasvatettu jo ennen sitä sekä sen jälkeen. Budjettimme on vuosi vuodelta kasvanut, mutta missä se näkyy tai ei näy? Hyvinvointialueet ovat aloittamassa 1.1.2023. Kai

Ryhmätuki - piilopuoluetuki?

Kuva
Pohjois-Savon hyvinvointialue aloittaa 1.1.2023 hankalassa taloustilanteessa. Kaikki hyvinvointialueet ovat arvioineet, että eivät selviä vastuista ja velvollisuuksistaan nyt osoitetulla rahoituksella. Pohjois-Savon hyvinvointialueella tilanne on muiden kaltainen: osoitettu rahoitus ei tule riittämään vaan on priorisoitava ja säästettävä. Tiedostaen edellä kuvatun tilanteen aluevaltuuston kokouksessa 19.9.2022 käsiteltiin hallintosääntöön tehtäviä muutoksia. Hallintosääntö on koko hyvinvointialueen toiminnan pohjaohje. Se sisältää maininnan aluevaltuustoryhmien tuesta. Hallintosäännön mukaan: "Toimintatuki ohjataan sekä aluevaltuustoryhmän sisäisen toiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen että toimintaan, joka kohdistuu maakunnan asukkaisiin ja muihin sidosryhmiin." Tuki siis maksettaisiin valtuustoryhmille eli poliittisille tahoille. Nykyisen hallintosäännön mukaan ryhmätuki olisi 5000 euroa vuodessa jokaista valtuutettua kohden ja se maksettaisiin suunnitelmaa ja kuittej

Terveydenhuollon kuormitus kasvaa ja syitä on monia

Kuva
Päivystyksessä jonotetaan ja osa joutuu jopa yöpymään siellä, koska minnekään muualle ei mahdu. Hoitojonot ovat pitkät ja joihinkin toimenpiteisiin pitää jonottaa yli puoli vuotta. Työntekijöitä rekrytoidaan lisää, mutta paikat eivät täyty. Kysyntä ja resurssit eivät selvästikään vastaa. Miksi? Terveydenhuollon mahdollisuudet kasvavat jatkuvasti. Uutta opitaan ja vanhat käytännöt hylätään uuden paremman tiedon valossa. Laadun tasapainottamiseksi laaditaan mm. käypä hoito -suosituksia turvaamaan kaikille tasapuolinen kohtelu. Käypä hoito -suositukset perustuvat tutkittuun tietoon tietystä sairaudesta tai vaivasta. Nykyään niitä pidetään hoidon kultaisena standardina. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu se, että niissä on hyvin paljon tarkastettavia, huomioitavia, seurattavia ja ohjattavia asioita. Kun suositusten määrä kasvaa, myös terveydenhuollon vaatimusten määrä kasvaa. Miksi jatkuvasti lisääntynyt ammattilaisten määrä ei riitä vastaamaan potilaiden kysyntään? Mielestäni tämä ei ole pe

Kertakäyttökulttuuri on ilmaston tuho

Kuva
Ennen lakanat kestivät 20 vuotta. Ystävälläni on 30 vuotta vanha pesukone, joka toimii edelleen moitteettomasti. Nykyään tuotteista tehdään tarkoituksella kestämättömiä, jotta kulutuskulttuuri saadaan kasvamaan. Teknisten laitteiden valmistajat varmistavat, että kuluttaja ostaa uuden tuotteen jo muutaman vuoden kuluessa. Näin ei aina ole ollut. Aikoinaan tuotteista tehtiin kestäviä ja niihin saatettiin säästää rahaa pitkään. Tuote kyllä sitten kestikin yleensä sukupolvelta toiselle. Nykyään saattaa olla, että esim. puhelin vaihdetaan joka vuosi uuteen ja on ihmeellistä, jos jokin kodinkone kestää enemmän kuin 10 vuotta. YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 sisältää 17 eri tavoitetta. Se tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä ympäristön, talouden ja ihmisen tasavertaisesti huomioonottavaan kestävään kehitykseen. Tavoite nro 12 on varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. Yksi alatavoitteista on saavuttaa luonnonvarojen kestävä ja tehokas käyttö. Onko ny